Professori
Kirjallisuuden professori emeritus Dietrich Assmann kuoli vaikean sairauden uuvuttamana Hyvinkään sairaalassa 27. maaliskuuta 2023. Hän oli 89-vuotias, syntynyt Königsbergissä, Itä-Preussissa 17. syyskuuta 1933.
Toisen maailmansodan loppuvaiheissa keväällä 1945 Assmannin perhe lähti pakomatkalle, joka oli tuhansille pakolaisille kohtalokas. Perhe pääsi kuitenkin Schleswig-Holsteiniin, josta myöhemmin siirtyi Rintelniin, Ala-Saksin osavaltioon. Siellä Assmann kirjoitti ylioppilaaksi ja aloitti Frankfurtissa opinnot kaupallisella alalla.
Matka Suomeen muutti kuitenkin suunnitelmia, ja hän asettui tänne pysyvästi vuonna 1954. Hän tapasi tulevan puolisonsa Eeva-Liisan, ja he menivät naimisiin vuonna 1956. Lapset Dolf ja Monika syntyivät vuosina 1957 ja 1960.
Assmann työskenteli aluksi Helsingin Osakepankin valuuttaosastolla, mutta opiskeli samalla germaanista filologiaa ja kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Hän sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1959 ja suoritti asepalveluksen 1960-luvun alussa. Hän toimi pitkään Helsingin yliopiston saksalaisella laitoksella lehtorina ja alkoi samalla kirjoittaa väitöskirjaa. Hän kirjoitti myös saksan kielen oppikirjoja.
Assmann väitteli vuonna 1975. Väitöskirja käsitteli Thomas Mannin Tohtori Faustus -romaanin suhdetta Faust-traditioon. 1980-luvun alussa hän siirtyi kirjallisuustieteen professoriksi Joensuun yliopistoon, josta jäi eläkkeelle vuonna 1997. Hän piti Joensuussa ja myös Helsingissä suosittuja luentoja saksalaisesta kirjallisuudesta, mm. Thomas Mannista ja Günter Grassista.
Suomalaisen kirjallisuuden saralla Assmann ansioitui Volter Kilven tuntijana ja tunnetuksi tekijänä. Hän oli kiinnostunut modernistisista yhdenpäivänromaaneista ja luki ihastuksella Kilven romaanin Kirkolle. Kun hän tahtoi liittyä kirjailijan nimikkoseuraan saadakseen tietää lisää, hänelle selvisi, ettei seuraa ollut olemassakaan.
Niinpä hän itse perusti seuran vuonna 1988 löydettyään perustajajäseniksi muutamia Kilven innokkaita lukijoita ja yhden aloittelevan Kilven tutkijan. Hän otti myös yhteyttä Kilven sukulaisiin ja veti heidät mukaan seuran toimintaan. Seura retkeili Assmannin johdolla myös Kilven kotiseudulla ja loi yhteyksiä kustavilaisiin, jotka tunsivat Kilpeä.
Seura aloitti pian julkaisutoiminnan: Dietrich ja Eeva-Liisa Assmannin toimittamina vihkoina julkaistiin Kilven varhaisia teoksia ja Kilpeä sekä Kustavia koskevia kirjoituksia.
Seura edisti Kilven tunnetuksi tekemistä myös seminaarein ja näyttelyin ja tarjosi jäsenilleen kulttuurimatkoja eritoten Saksaan. Samalla linjalla seura on jatkanut toimintaansa ja muistaa kiitollisena perustajansa työtä.
Assmann oli elävä ja innoittava keskustelija elämänsä loppuun saakka, ja aivan erityisen lämmin tuike hänen silmiinsä syttyi kirjailija Volter Kilvestä puhuttaessa.
Dolf Assmann
Pirjo Lyytikäinen
Laura Kokko
Kirjoittajat ovat Dietrich Assmannin poika ja työtovereita.